DR. Robert C. Beason ja Dr. rer. Nat. Peter Semm julkaisi julkaisussa Neuroscience Letters 333 (2002) 175-178 tutkimuksensa GSM-puhelimissa käytetyn pulssimikroaaltosäteilyn vaikutuksesta seeprapeippojen hermostoon. Julkaisun otsikko on: "Neuronien vasteet amplitudimoduloituun mikroaaltoärsykkeeseen".

Erityistä tässä tieteellisessä julkaisussa on se, että on selvästi ja yksiselitteisesti todistettu, että hermosolut toimivat väärin, kun ne altistuvat mikroaaltosignaalille. Semm teki tutkimusta seeprapeippojen kanssa. Selvästi Saksan raja-arvojen alapuolella olevilla kenttävoimakkuuksilla 60 % seeprapeippojen hermosoluista ampui väärin! Mutta Semm löysi jotain paljon mielenkiintoisempaa. Jos poistit GSM-signaalissa tavanomaisen 217 Hz:n sykkeen, hermostoon ei ollut mitään vaikutusta! Tämä vaikutus näkyi myös hyvin erilaisilla kenttävoimakkuuksilla. Ei siis intensiteetti (laajoilla alueilla) eikä taajuus, vaan rakenne ja betonirakenne ratkaisevat, tapahtuiko biologinen vaikutus vai ei.

Tässä linkki julkaisuun

SAT 1 Blitz Prof. Dr. Peter Semm Mobilfunkissa 1999

Tästä seuraa, että kaikki aiemmat käsitykset sähkösumun biologisista vaikutuksista ihmisiin ovat vääriä ja että täysin uusia lähestymistapoja tarvitaan.

Nämä uudet ajattelutavat ovat peräisin Prof. Dr. Ing.Konstantin Meyl, joka sulkee syy-seuraus-ketjun aukot potentiaalipyörteillään ja pituussuuntaisilla sähkömagneettisilla aalloillaan.